Löysitkö etsimäsi

Kriisiviestintä

On hieman nurinkurista, että tapahtumat, jotka kriisin aiheuttavat jäävät usein median arvioinneissa pienemmälle huomiolle kuin se, kuinka organisaatio kriisistä selviää.

Tapahtunut todetaan, mutta suuremmat otsikot tehdään siitä, mitä ei ole tapahtuneen jälkeen tehty tai kerrottu, tai mitä epäillään salailtavan.

Negatiiviset uutiset kiinnostavat aina enemmän kuin positiiviset. Huhuilta on helppo katkaista siivet: Tiedota aktiivisesti, rehellisesti äläkä yritä kaunistella asiaa, vaikka asia kuinka negatiivinen olisikin seuran kannalta.

Tästä päästään ensimmäiseen ja tärkeimpään seikkaan kriisiviestinnässä: Älä valehtele medialle. Jäät loppujen lopuksi aina kiinni. Varoittavia esimerkkejä on riittämiin.

Kriisi jättää aina jälkensä seuraan. Äärimmäisissä tapauksissa se on lopettanut koko seuran toiminnan. Useimmiten kriisistä syntyy loppujen lopuksi jotain uutta: uusi tapa toimia, uusi organisaatiorakenne tai uusien henkilöiden tulo seuran toimintaan.

Jokaisella suomalaisella jalkapalloseuralla tulisi olla olemassa selvä toimintasuunnitelma siitä kuinka se toimii kun se joutuu tekemään kriisiviestintää. Tähän toimintasuunnitelmaan tulisi kirjata ainakin seuraavat seikat:

  1. Ketkä vastaavat kriisiviestinnästä? Mitkä ovat ryhmän yhteydenpitotavat?
  2. Kuka selvittää, mitä on oikeasti tapahtunut? Huhujen varaan ei voi laskea mitään.
  3. Mikä on viestinnän laajuus kriisin alkuvaiheessa? Mitä viestitään ja kenelle?
  4. Viestinnän nopeus. Jos media pääsee asian kimppuun ennen seuraa, on junaa aina vaikea pysäyttää.
  5. Viesti aina myös se, mitä kriisistä on otettu opiksi. Tässä vaiheessa kriisiviestintä muuttuu oikein hoidettuna positiiviseksi viestinnäksi.
Kuolemantapaukset, seksuaalinen häirintä, talousrikollisuus, vedonlyöntivilppi, henkilösuhteista aiheutuvat kriisit – kaikki ovat äärimmäisen vakavia asioita, joissa ei välttämättä aina edes kannata lähteä viestijänä ottamaan kovin näkyvää roolia.

Mikäli seuraa kohtaa kuolemantapaus, muista aina edetä omaisten tahdon mukaan. Seuralta odotetaan yleensä jonkinlaista elettä vainajan muistamiseen, mutta yhtä ja oikeaa toimintatapaa ei ole. Kannattaa huomioida, että aidon osanottamisen ja banaaliuden välinen ero on hiuksen hieno.

Muissa tapauksissa muista, että lainsäädäntö suojelee myös epäiltyä, eikä oikeutta tai tuomitsemista tule koskaan ottaa omiin käsiin.

Seuraa koskevat kriisitilanteet voi jakaa karkeasti seuraavasti:

  1. Yllättävät tilanteet, joihin seura ei voi omalla toiminnallaan ennakkoon vaikuttaa.
  2. Tilanteet, joiden syntyyn seuran jäsen on toiminnallaan vaikuttanut

 

Jaa: